Syksyn 2007 satoa

No nyt tulee läjä kuvia syksyn töistä. Blogger ei taaskaan antanut lisätä kuvia joten turvauduin tällä kertaa Facebookin kuvagalleriaan.

Tässä linkki, toivottavasti toimii:
Kuvia syksyn töistä

Aika erikoinen tunne, kun yhtäkkiä ei olekaan mitään kouluhommia tehtävänä. Tuntuu, että pitäisi koko ajan olla jotain puuhaamassa, mutta eipä tässä enää muuta ole kuin pyykinpesua ja pakkaamista huomiseksi. Ja sitten oikeastaan voikin ryhtyä joulun viettoon. Aika vaikea uskoa, että enää muutama päivä jouluun. Joulutunnelma on tänä vuonna niin erilainen, kai.

Viimeistä viedään

Vika kouluviikko on menossa ja finalsit on menossa. Mä en keksi mikä tuo sana olisi suomeksi, loppukokeet tavallaan, mutta kun ei ole kokeita... No, mutta kuitenkin.

Tänään oli eka vika tunti. Fundamentals kurssin sain päätöksen kunnialla. Finals tälle kurssille oli kaksi kirjaa joita viime viikon tuskissani väänsin. Ensimmäisen stressin aiheutti viime viikon tunti, kun minun opettaja käski tekemään koko jutun uusiksi kun ei kuulemma vastannut mun tasoa. Paljon hienompi se oli jo silloin kuin monilla muilla, mutta sanoi, että mä pystyn paljon parempaankin joten käski aloittamaan alusta. Ja olihan se oikeassa lopputulos on paljon parempi. Ja tavallaanhan tuo oli kohteliaisuus, minulta odotettiin enemmän kun olin jo osoittanut mihin pystyn.
Pari unetonta yötä kirjan parissa ja loppu viikosta iski paha flunssa joka ei ole vieläkään paljoa helpottanut. Perjantaina sain kuitenkin viimeisenkin kirjan kuumehöyryisenä vietyä sidottavaksi joten viikonloppuna pystyin jopa nukkumaan ja yritin parantua. Joten tällä hetkellä ei ole sen suurempaa paniikkia, työt on muutamaa pikkujuttua lukuunottamatta tehty ja huominen onkin sitten varattu sprayliimailulle. Toivottavasti vaan ei sada...

Meillä on aina kevään lopussa sellainen suuri kevätnäyttely, jonne valittaan vuoden parhaat työt kursseilta näytille. Se on sellainen aika iso juttu, mm. kaikki valmistuvat opiskelijat esittelevät siellä portofolionsa ja eri firmojen edustajat tulee bongaamaan suunnitelijoita ja tekee kilpatarjouksia kenet saavat talliinsa. No, mun opettaja valitsi oikeastaan kaikki mun työt tältä Fundamentals kurssilta tuonne näyttelyyn! jipii!

Mä laitan kuvia näistä mun tämän lukukauden töistä tänne jossain vaiheessa, todennäköisesti kuitenkin vasta loppuviikosta/viikonloppuna kun on koulu ohitse.

Loppu lähestyy

Mulla alkaa olla vähän paniikki päällä kun tuntuu, että aika on vaan kadonnut johonkin ja enää muutama viikko jäljellä tätä lukukautta ja finals lähestyy. Mikä tarkoittaa, että on loppukirin aika ja tajuton kasa töitä tehtävänä. Apuva. Mutta enköhän mä selviä, pitää vaan jättää laiskotelut vähemmälle ja tehdä töitä.

Black Fridayn shoppailuista selvisin suht koht vähin vahingoin. En mä kauppoihin päässyt kuin vasta klo 8 jälkeen, mutta tein kyllä muutaman löydön. Ostin 4 GBn muistitikun $27, 50 kpl kaksipuoleisia DVD:itä $10 ja valokuvapaparia $2. Eli aika hyviä löytöjä sanoisin minä.

Musta on kai tullut ihan kalifornialainen kun mittari näyttää 10C ja mä olen palentumiskuoleman partaalla. Ihan oikeasti, tajuttoman kylmä. Mä istun täällä huoneessa hytisten teetä juoden, villapaita päällä ja kaulahuivi kaulassa. Ja ulkona mä vasta olenkin pakkautunut. On se erikoista kun suomailainen ei selviä kalifornian talvesta kun paikalliset vielä paikalliseen tapaan kulkee shortseissa ja t-paidassa...

Ja nyt vähän mun viime viikon iltakuvailujen saldoa. Täällä alkaa olla jo joulua ilmassa joten mä halusin lähteä ottamaan kuvia kaikista hienoista valoista ja muusta kivasta. Mä olen jo alkanut tykätä mun järkkärikamerasta. Kivoja kuvia tuli vaikka aika paljon täriskikin kun eihän mulla sitä jalkasysteemiä ole. Mutta oikein hyvää blogimateriaalia. Tässä siis kuvia tästä lähiympäristöstä. On jouluvaloja ja sitten on kuvia tuolta Lombard Streetiltä mikä on kai maailman mutkasin tie. Ja onhan sieltä mahtavat näkymät kaupungille.



























































































No nyt blogger rupes taas diivailemaan, eikä anna mun lisätä loppuja kuvista. Ne siis laitan toisen kerran.

Thanksgiving Day

Eilen tuli täyteen kolme kuukautta San Franciscossa. Mä en tiedä onko se paljon vai vähän. Aika tuntuu menevän hurjaan vauhtia, mutta silti tuntuu, että mä olen ollut täällä jo ikuisuuden. Hyvässä mielessä.

Tänään on kalkkunapäivä. Meillä oli täällä asuntolassa sellainen pienimuotoinen syöminki, tai ne jotka kalkkuunaa syövät sitä söivät ja minä lähinnä hengailin mukana ja katsoin amerikkailaista jalkapalloa. Josta en tajunnut mitään. Mutta kalkkunaa ja jalkapalloa, se on kai sitä kiitospäivää amerikkalaisimmillaan.

Huomenna on Black Friday. Mikä tarkoittaa: Shopping!! Kaupat aukeaa jo klo 5 aamulla ja ihmiset jonottaa hulluja alennuksia, jotka on vain johonkin puoleenpäivään asti. Mutta huominen on kuulemma Amerikan hulluin ostospäivä, aikaisesta aamusta iltamyöhään. Ja tottakai mun pitää rynnätä sekaan. Enhän mä jätä hyvää shoppailumahdollisuutta väliin. Mutta saa nähdä kauankohan kestä, luulen, että edes kaikki kokemus kyynerpäätaktiikasta Hulluilla Päivillä ei nyt tule auttamaan. Mutta pitäähän sitä nyt edes kokeilla.

Kierrätystä

Nyt on jäänyt viimeaikoina kirjoittelut vähän vähemmälle kun oikeastaan tuosta Halloweenista lähtien olen vaan läksyjä vääntänyt. Tai ainakin kovasti yrittänyt, on vähän ollut sellainen vetämätön olo kunnes vihdoin toissapäivänä sain puhdin takaisin ja nyt on suuri osa läksyistä pois alta. Teinpä jopa tuossa yhtenä yönä sn verran reippaasti hommia, että on yhden kurssin työt viikoksi eteenpäin tehty. Ja se on jotain.
Mutta vielä on loppukiri luvassa kun joulu lähenee. Vielä pitää kasata 4 kirjaa, suunnitella logo ja juliste, tehdä kiinalaisia boxeja, ottaa valokuvia, tehdä joku sata sivua kalligrafiaa... vain mainitakseni muutaman esimerkin. Onneksi ensi viikolla on Thanksgiving ja mulla on melkein viikon verran vapaata. Vapaata läksyjen tekemiseen.

San Franciscoon ei sen kummempaa siis kuulu. Jonkinnäköinen öljyonnettomuus oli, mutta siitä en tietäisi mitään jos en olisi kotoa kuullut, täällä siitä ei ole sen ihmeellisempää mölyä noussut. Mutta ehkä nämä täällä ei niin edes ymmärrä, ei ole amerikassa luontoarvot se prioriteetti.

Aluksi kun tuli tänne niin tuntui oikein pahalta heittää vaan kaikki roskat samaan ämpäriin kun oli kuitenkin kotona niin tottunut kierrättämään jos jotakin. Täällä ei ole minkäänlaista kierrätystä, tai jos on niin ei sitä kukaan harrasta. Pulloista tulee pantti, mutta mulla ei ole aavistustakaan miten niiden palautus toimii, ei ainakaan niitä voi kauppoihin viedä kuten Suomessa. Joten pullot vaan heitetään roskiin, mutta ei ne sinne jää. Kierrätystä täällä harrastavat nimittäin pullonkerääjät jotka ihan ammattimaisesti tonkii roskiksia joka nurkissa ja raaha sitten niitä säkillisiä pulloja. Joten mä ajattelen asian nyt niin, että en mä niitä pulloja roskiin vaan heitä, sieltä ne päätyy kierrätykseen näitte tonkijien kautta ja kaiken lisäksi harrastan vielä vähän hyväntekeväisyyttä kun annan näin näille tarvitseville muutaman sentin ja jotain tekemistä :) Ei tunnu ollenkaan niin pahalta.

Ocean Beach

Mä kävin tänään tutustumassa San Franciscon länsirantaan eli Ocean Beachiin. Joten tässäpä pläjäys kuvia sieltä. Teksti osuus jää tänään vähemmäksi koska eipä tuosta rannasta sen kummempaa kerrottavaa ole. Hieno ranta ja yms, mutta ranta on aina ranta. Siellä oli kyllä ihan tajuttoman suuria jellyfishejä.

















































tuossa on muuten hai kuvan vasemmassa reunassa, menossa syömään varmaan sitä surffaria siellä...

Happy Halloween!

Tadaa! Siinä siis mun SUPERmakea halloweeni-asu :) Batgirl. Aika makea, eikö vaan.
Nyt on aika väsynyt olo kun piti aamulla herätä jo klo 6 ja oli tuplatunnit koulussa. Mutta oli amerikkalainen Halloweeni hauska kokea. Mä olin jo ihan varma, että mä olisin ainut, jolla on varsinainen asu, kun tuntui siltä, että kukaan mun tuntemista ihmisistä ei ollut kovin innoissaan koko jutusta. Mä yritin ja yritin saada mun kämppistä hommaamaan asun, mutta lopulta se pisti päälle vaan oranssin t-paidan... Booooooooring.
No, mä en kuitenkaan luovuttanut vaan tallustin mun hienossa asussa tuohon korttelin päähän koulun järkkäämiin halloweeni-juhliin ja siellähän oli asua jos jonkinnäköistä. Ja kadullakin tuli vastaan vaikka millaisia asuja. Joten mä sulauduin joukkoon vallan mainiosti.
Kunpa vain Halloweeni olis samanlainen Suomessakin...

Maanjäristys

Täällä oli juuri maanjäristys. Vatkas ihan kunnolla minuutin verran. Tai no, ei nyt niin hirveesti järissyt, kaikki tavarat pysyi paikallaan, mutta kyllä heilutti sen verran, että tuntui, että seinät heilui. Oli se nyt kuitenkin isoin mun tähän asti kokemista maanjäristyksistä.
Vähän alkoi arveluttamaan, että onkohan tämä vanha kartano paras paikka olla maanjäristysten aikaan... Mutta selvisihän tämä sen San Franciscon pahimman järistyksenkin läpi.
5.6 richteriä sanoi tuollainen maanjäristys-sivusto, että oli tuon vahvuus.



















Mun amerikkalainen huonekaveri panikoi ja syöksyi pöydän alle ja latvialainen kämppis ei edes ymmärtänyt mistä oli kyse.

Pitäähän sitä nyt muutama maanjäristys kokea kun San Franciscossa kerran ollaan. Ja mielummin tuollaisia pieniä jotka lähinnä ärsyttää kuin se jättijäristys, jota kaikki tiedemiehet tänne odottaa/ennustaa...

Midterms

Okei, mulla on ihan superhieno Halloween-asu, kunpa olisi jo keskiviikko :) Mä en vielä paljasta mikä se on koska sehän pilaisi puoliksi koko jutun. Saa nähdä teenkö mä edes mitään sen kummoisempaa koko Halloweenin kunniaksi kun kukaan muu ei tunnu olevan yhtä innoissaan koko jutusta. No, jos ei muuta, niin istun sitten mun huoneessa asu päällä ja syön karkkia... Halloweeni on täällä silleen yleisesti iso juttu, koko San Francisco juhlii. Joten sitä nyt odottelen innolla.

Edellisestä kirjoituskerrasta on päässyt kulumaan vähän liian kauan. Mutta mä haluan ajatella, että nyt mulla oli ihan hyvä syykin...
Mutta ei kyllä ole paljon mitään jäänyt kertomatta vaikka kirjoitukset onkin jäänyt vähemmälle.
Muutama hellepäivä mahtui viime viikkoon, mikä oli mukava ylläri näin marraskuun kolkutellessa jo ovelle.

Koulussa on Midterms, eli lukukauden puoliväli, jolloin saadaan väliarvio. Se nyt on vaan sellainen arvosana josta sitten lähdetään vaan parantamaan ja tavoittelemaan huippua :) Mulla ei ole oikeastaan mitään normaalista poikkeavaa, ei muita kokeita kuin viime torstain kalligrafian historian koe. Mä olin ihan kauhuissani siitä ja olin jo ihan varma, että tulisi kaikkien aikojen pohjanoteeraus, mutta kuinka ollakaan, vetäisin taas yhden A:n. Oho.

Läksyjä riittää. Nytkin lauantai alkaa vaihtumaan sunnuntaiksi ja mä väännän dinosaurus-korttia. Ja kohta taidan alkaa kirjoittamaan kirjaraporttia. Mä olen oppinut tekemään läksyt pois alta mahdollisimman nopeasti. Tai ainakin olen tehnyt parannuksen siihen mitä oli ennen :)

Bye bye Kasper

Mulla meni viikonloppusuunnitelmat (=urakalla läksyjä pois alta) uusiksi kun tuli surullisia uutisia kotoa... Enpä ole oikeastaan mitään saanut tehtyä sitten torstain.

Kasperia ei enää ole. Kasper oli maailman mukavin hauveli. Ensi viikolla olisi ollut Kassun 13v synttärit.

Tässä on vika kuva musta ja Kasperista. Muutama minuutti ennen lähtöä lentokentälle...















Toivottavasti Kasper on nyt jossain paremmassa paikassa, jossa se saa lutkuttaa rättiä ja syödä herkkuja niin paljon kuin vain jaksaa. Ja toivottavasti se saa paljon haleja ja rapsutuksia.

Läksyjä, läksyjä, läksyjä

Opiskeluvauhti sen kun kiihtyy ja läksyjen määrä lisääntyy tasaista tahtia. Taaskin meni koko viikonloppu läksyjä tehdessä. Mä suunnittelin, että olisin saanut jo kaikki tehtyä eilen niin olisi tänään voinut lähteä kävelemään ympäriinsä, mutta täksikin päiväksi jäi ihan liikaa tekemistä... Eikä kaikkea ole vieläkään tehty ja huomenna tulee jo uusi lasti... Mutta tuntuu siltä, että mulla on sellainen tasainen rytmi, että kaikki tulee ajallaan tehdyksi, vaikka sitä ylimääräistä aikaa ei sitten jääkään. Niin, vapaapäiville on kyllä saanut sanoa hei hei...

Mutta ei se mitään, musta on jopa ihan kiva tehdä läksyjä, on ihan sellainen uusi asenne. Lomavaihteelta on päästy jo pois ja koulunkäynti maistuu, mikä on hyvä. Ihan mielelläni minä näitä töitä teen. Olisihan se kiva jos olisi enemmän aikaa kaikennäköiselle seikkailulle, mutta ei sille mahda mitään, että kouluhommat vaan tulee ennen muita...

Mun niska on tosi kipeä... Mistä lie johtuu... Voi olla, että sillä, että olen kolme päivää nököttänyt tässä pöydän ääressä on jotain tekemistä tämän kanssa.

Ai niin, perjantaina täällä satoi vettä :o Oli sellainen kunnon syyspäivä. Nyt ei sitten varmaan pariin kuukauteen tarvitsekaan huolehtia kastumisesta. Mutta kyllä huomaa, että syksy on tulossa Kaliforniaankin. Iltasin alkaa tulemaan pimeä jo tuossa seitsemän aikaan. Eikä enää oikein uskalla ulos lähteä pelkässä t-paidassa. Useana päivänä voisi hyvinkin tarjeta, mutta kun tämä sää aina yllättää niin saatta olla jopa sen verran vilpoista, että takki voisi olla tarpeen. Mutta ainakaan täällä ei tule räntää ;)

Synttärit

No nyt mä olen taas ihan liian vanha... Mutta minkäs sille mahtaa. On taas vuosi aikaa tottua olemaan 23 v.

Synttärit oli hauskat. Lähdettiin kavereitten kanssa keilaamaan. Kaikki eivät päässeet tulemaan, mutta kivaa oli pienemmälläkin porukalla. Paikallinen keilahalli oli kyllä aikamoinen yllätys. San Franciscon kokoisessa kaupungissa on 12 ratainen keilahalli. Siis tämä oli toinen kahdesta täällä olevasta. Se toinen olisi ollu jossain vähän kauempana. Olisi kyllä luullut, että suurkaupungissa keilailu olisi ollut vähän suositumpaa, mutta eipä kai sitten.
Tunnin verran keilattiin ja enkä mä edes hävinnyt :o Ja teinpä jopa heti aluksi pari kaatoa. Ehkä niistä mun keilailu ajoista ja kursseista on jotain jäänyt mieleen... Pallo oli kyllä iso ongelma, niillä kun ei ollut sopivan painoista. Oli vain liian kevyt jota mä jouduin käyttämään, koska painavampaa tuskin jaksoin heittää...

Tässä muutama kuva synttärijuhlilta.

Mun kämppis Vinetta ja minä














Niki ja Nils Norjasta.














Sanna näyttää mallia miten keilataan


















Niki














Nils


















Minä, Josh ja Vinetta














Ja kaikilla oli hauskaa (toivottavasti)














Kotimatkalla me käveltiin hauska leikkipuiston läpi, jossa maa oli sellaista kumimössöä, että koko puisto oli vähän niin kuin iso trampoliini. Se oli hauska paikka.















Ja koko päivän kruunasi mun suklaa cupcake. Mä olin keskiviikkona ruokaostoksilla ja miten ollakaan, löysin leivostiskiltä vaikka mitä vegaaneille sopivia herkkuja. Tietenkin mun oli pakko ostaa mulle jotain kivaa synttärin kunniaksi. Sain siis kakun, ilman kynttilöitä, mutta enköhän mä selviä :) Sain suklaa-myrkytyksen, oli niin makeaa.

Blue Angels

Mulla oli tuossa toissa päivänä ihan sellainen olo, että oli flunssa iskemässä. Mä otin sitten vähän flunssalääkettä ja taisi sitä säikähtää ja vältyin ainakin toistaiseksi sairastumiselta. Täällä on tosin vähintäänkin joka toinen kipeänä, joten jos minä onnistun siltä välttymään, se on kyllä todellinen ihme.

Täällä on ollut vähän sellainen sotameininki viime torstaista asti. Tänä viikonloppuna oli tuolla laitureilla sellainen Fleet Week tapahtumassa, jossa US Navyn lentokoneet esitteli hurjia temppuja. Aikamoinen meteli niistä horneteista, tai mitä nyt onkaan, lähtee, varsinkin kun ne lenti jatkuvasti juuri tästä asuntolan yli kun niillä oli harjoituksia. Ja ne harjoitukset kesti vielä varmuuden vuoksi tunteja.

Varsinaiset esitykset oli eilen ja tänään. Eilen mä oli kuitenkin koko päivän koululla Creative Process Workshopissa. Pitkä päivä. Voi olla, että jotain jopa opin tai sisäistin, mutta kun lauantaina joutuu heti aamusta aloittamaan 7 tunnin opiskeluputken, ei se kovin mieluisalta tuntunut. Vaikka ihan kiva ja rento juttu olikin... Nuo workshopit on sellaisia extra-juttuja, jotka tukee kursseja, mutta ovat myös avoimia ihan kaikille muillekin. Yleensä ne on vapaaehtoisia, mutta tämä oli pakollinen osa yhtä mun kursseista. Joten mä hoisin sen heti aluksi pois alta.

Tänään mä kuitenkin nappasin kameran kainaloon ja lähdin katsomaan niitä lentokoneita. Pitihän niistä nyt jotain irti saada kun ovat jo päiviä ärsyttäneet metelillään. Nuo laiturit kun on vain noin 10 minuutin matkan päässä, joten helppoa oli suunnata niitä ihmettelemään. Oli niin amerikkalaista meininkiä, kaikki olivat tukemassa laivastoa. Koneet lenteli tosi alhaalaa ja heitti kieppejä ja vaikka mitä.

Vihdoinkin niitä kuvia

Nyt näköjään onnistuu myös kuvien lisääminen joten niitä nyt iso pläjäys tylsän teksti-osuuden jälkeen.

Koulu sujuu hyvin. Tämä viikko on sellainen tilannekatsaus viikko jolloin jokaisesta kurssista saadaan sellainen väliarvio, jonkin näköinen arvosana tähän mennessä tehdystä työstä. Vähän ihmetyttää, että mitenköhän tuo arvosana annetaan, kun ei kaikilla kursseilla ole vielä edes annettu mitään töitä opettajalle arvioitavaksi... Mutta saa nähdä, mitään suuria odotuksia mulla ei ole. Vaikka täytyykin sanoa, Fundamentals kurssilla mä loistan. Tuntuu välillä että tulee pahoja katseita muilta kun mä saan aina parhaat arviot... A- tuli kyllä vain kotiläksyistä viime kerralla. Toi onkin varmaan ainut kurssi jossa mä pärjään hyvin.

Vaikka tänään mä otin kyllä omasta mielestäni aika hianon pläjäyksen kuvia... Siis eihän ne mitään upeita ole, mutta mun omaan tasoon nähden olen enemmän kuin tyytyväinen. 150 kuvaa kyllä vaadittiin, että sain 36 sellaista kuvaa jotka kehtaa julkisesti tunnilla esitellä. Nyt mä vaan tappelen tulostimen kanssa, että saan värit oikeiksi. Viimeksi onnistu, mutta nyt jokin mättää... Mä käyn varmuuden vuoksi hankkimassa huomenna lisää mustetta.

Mä jouduin tänäänkin heräämään aikasin. Mulla oli aamu ysiltä tapaaminen mun uuden ohjaan kanssa ja mä rekisteröidyin kevään kursseille. Ei enää aikaisia aamuherätyksiä vuodenvaihteen jälkeen! Jipii. Keväällä mulla on Color & Design, Typography, History of Graphic Design ja English for Artists kurssit. Paitsi jos saan tuon vikan skipattua läpäisemällä testin, sit tulee tilalle jotain muuta. Aika outoahan se on tässä vaiheessa alkaa valitsemaan seuraavia kursseja kun ensimmäisiäkään ei ole vielä saatu kunnolla käyntiin.

Nyt niitä kuvia.

Ensin se kauan odotettu Japantown.




































































Ja sitten muutama makupala tämän päivän kuvausreissulta:

















































Ja sitten loppuun vielä kuva mun huoneen nykyisestä kunnosta. Tai siis oikeastaan tämä taitaakin olla eka kuva kun tänne laitan mun asuinoloista. Tässä on siis mun nurkka.













Upea eikö vain?

Arki astuu kuvaan

Jotain ihmeellistä on tapahtunut; Sanna on oppinut tekemään läksyt ajoissa. Ensi viikon työt on jo hoidettu pois alta, kuvien ottamista lukuunottamatta. Aika erikoinen homma sanon minä. Nyt mulla onkin sitten ollut koko päivä aikaa laiskotella, jopa vähän tylsistymiseen asti... Ja huomenna, tai no oikeastaan tänään, on sitten lupa tehdä ihan mitä huvittaa. Voi olla, että jatkan reippaalla polulla ja suuntaan taas jalan kaupungille kamera kaulalla. Tai sitten kipititän kaupungille shoppailemaan...

Toivottavasti kaikki tämä "kova työ" kannattaa. Vaikka en mä kyllä mitään huippuarvosanoja odotakaan. Kun en yhtään tiedä mitä odottaa. Mutta mähän olenkin unohtanutkin kirjoittaa mun ensimmäisestä A:sta. Karkkityö tuotti tulosta ja sain kuin sainkin huippuarvosanan :)

Helteet meni jo, eilen oli ihan tajuttoman viileä ja satoi hetken jotain sellaista sumun ja tihkusateen risteytystä, joka sai hermot kireälle. Huomenna voisi kyllä paistaa aurinko niin saisi otettua kivempia kuvia.

San Francisco tuntuu yhä vain enemmän kodilta. Aina välillä mä vieläkin ihan yllättäen hoksaan, että mä tosiaan olen täällä. Ja se hymyilyttää. Niin kivalta se tuntuu.

Kuvien lataaminen ei näköjään vieläkään onnistu... Laitan niitä siis ison kasan joskus myöhemmin. Jotenkin on nyt tarinat vähissä. Tällaista se on kun arki astuu kuvaan. Mutta eiköhän sitä jotain jännää ja kirjoittamisen arvoista tapahdu joskus lähitulevaisuudessa. Mä yritän kovasti keksiä jotain kivaa synttäriksi, enää kaksi viikkoa kunnes olen taas liian vanha.

Japantown

Sunnuntaina tosiaan suuntasin Japaniin. Aika hauskaa kun yhden kaupungin sisällä voi matkustaa maailman ympäri.
Keli ei ollut ihan niin hieno kuin olisin kuvien kannalta toivonut, mutta eipä ainakaan tarvinnut huolehtia auringosta. Eikä tullut kuuma vaikka tallasinkin ympäriinsä pari tuntia. Japantown on aika pikkuinen paikka, lähinnä kai se on ostoskeskus josta löytyy kaikkea Japanista. Juu, siellä oli myytävänä mm. jokin elektroninen, kenties puhuva, WC-istuin. Hello Kitty ja muuta vastaavaa roinaa pitää varmaan mennä vielä shoppaamaan toisen kerran... Ja sushia olisi tietenkin myös saanut. Mä muuten silloin ensimmäisinä päivinä täällä kokeili kasvis-sushia. Minun ensimmäinen ja viimeinen sushi-ateria. Merilevä ei ole mun juttu. yök.

Mä sain otettua kuvat torstain valokuvaus tunnille, osa jopa onnistuikin ja mikä parasta, mä hoksasin vihdoinkin, että mistä on kyse, kuinka pitää niitä juttuja säätää. Ainakin periaatteessa. Mitä nyt ISO-luku unohtui sisällä kuvaamisen jälkeen sinne 800:aan... mutta vähitellen mä opin! Enkä mä edes luovuttanut vaan reippaasti räpläsin manuaalisesti kunnes sain otettua ok kuvan.

Laittaisin muutaman kuvankin, mutta kun jostain kumman syystä kuvin lataaminen ei nyt onnistu. Täytyy siis laittaa kuvat myöhemmin omana pläjäyksenä.

Tänään tuli yllättäen taas kesä. Oli ihan tajuttoman kuuma, varmasti 30 astetta, ja tuulikin oli kadonnut jonnekin. Huomennakin on ilmeisesti taas lämmin päivä. Ihan kiva. Kunpa vain tuulisi niin ei olisi yhtä tuskaista kuin tänään. Kun jutut alkaa menemään säähän, tietää, että on tarinat loppu ja aika lopettaa.

Don't let the bed bugs bite

Mä unohdinkin ihan kokonaan kertoa "jännän" jutun viime kirjoituksessa. No, täällä talossa on oli sellainen pieni bed bug ongelma. Pari huonetta ja niiden asukkaat sai kokea tällaisen mukavan jutun tuossa loppu viikosta ja tämän johdosta minulla on nyt viime päivät periaattessa ollut neljäskin kämppis. Periaattessa vaan siis koska se vaan toi tavaransa tänne (kaikki kylläkin pesty ja puhdistettu mahdollisista bugeista) ja eipä sitä sitten muuten olekaan näkynyt...

Meidänkin huone oli vaaravyöhykkeellä, koska tuo pahiten saastunut huone on juuri meidän alapuolella joten tännekin taidettiin tehdä jotain hätävarjelupuhdistusta... Kai, minä olin silloin koulussa kun petipunkki-miehet tuli käymään. Mutta onneksi en joutunut tekemään tämän lähempää tuttavuutta bed bugejen kanssa. Ajatuskin niistä sai jo kylmät väreet kulkemaan selkää pitkin.

Tämä on kuulemma yleinen ja vuosittainen ongelma San Franciscossa... kiva.

1 kuukausi täynnä

Kuukausi San Franciscossa on tullut täyteen. Aika erikoinen tunne. Jotenkin tuntuu, että täällä on ollut jo paljon pidempään, hyvässä mielessä. Toisaalta taas kuukausi kuulostaa aika pitkältä ajalta. Oli miten oli, olen kotiutunut tänne niin hyvin, että odotan innolla tulevia kuukausia ja uskon, että niistä tulee ainakin yhtä hyviä kuin tämä ensimmäinen.

Läksyt vie edelleenkin aika hyvin aikaa. Mä olen tosiaan onnistunut oppimaan jo vähän, että kannattaa aloittaa hyvissä ajoin niiden tekeminen niin sitten on aikaa lusmuilla ja olla laiska, hyvällä omatunnolla. Ja vaikka vähän shoppaillakin :) Eilen mä taas vähän kävin kiertelemässä kauppoja... Kun oli kerran vapaapäivä. Mitäs muutakaan sitä tekisi.

Shoppailun lisäksi täällä tuhlataan aikaa hyvin esimerkiksi leffoja katselemalla. Ja sitten mä sain lainaksi Täydellisten naisten kolmannen kauden joten sitä katsellen tulee hyvin kulumaan muutama päivä. Tähän mennessä olen ehtinyt katsoa vasta kolme jaksoa kylläkin...

Mutta nyt täytyy hoitaa pois alta loput läksyt ensi viikoksi, joita ei kylläkään ole enää paljon jäljellä (jee!). Huomisen ajattelin nimittäin pyhittää löhöilylle ja kävelylle. Ajatuksena olisi lähteä kuvaamaan Japantownia, mahdollisimman aikaisin mielellään koska huomenna on kuitenkin sunnuntai joten päivällä paikka on varmaan pullollaan turisteja. Jonain päivänä, sitten joskus kun jalat saan kuntoon (lisää ongelmia vaan tulee jatkuvasti), minä reippaana tyttönä lähden tallaamaan kohti Golden Gatea. Sinne varmaan kävelee tuollaisessa tunnissa, joten ei kovin kummoinen reissu. Mutta näillä jaloilla ei sellaista vielä voisi kuvitellakaan.

Exploratorium

Opettaja tykkäsi mun hullusta karkkityöstä! Oli kyllä kaikkein hienoinkin, vaikka itse sanonkin... Mutta kun muut oli tehnyt sellaisia tylsiä leikkaa-liimaa-juttuja niin tietysty mun upea luomus pomppasi hyvin esille. Kiva kiva :)

Mulla oli eilen "vapaapäivä" joten käytin sen, yllätys yllätys, läksyjen tekemiseen. Eli lähdin ottamaan kuvia mun upealla uudella kameralla. Joo, no se oli aikamoista sähläystä ja säädöistä ei tullut mitään joten mä sitten räiskin kuvia lähinnä automaattiasetuksilla. Mä nyt laitan näitä kuvia tännekin kuvitukseksi. Vaikka osa onkin ihan kamalia kun mä kokeilin kaikkia ihme säätöjä ja eihän ne tietenkään onnistunut... mutta parempi kuin ei mitään.
Mä halusin ottaa kuvia merestä joten suuntasin taas vaihteeksi tuonne pohjoisrannalle, Marina-alueelle. Siellä oli edelleenkin yhtä kivaa kuin aiemminkin.






































Ja koska täällä on niin hauska kävellä mä vaan tallustelin eteenpäin ja yritin näyttää mahdollisimma ammattimaiselta mun kameran kanssa. Sitten kun mä olin kävellyt taas huomaamatta pidemmälle kuin oli tarkoitus, mä löysinkin Exploratoriumin. Ja taas löysin uuden lempparipaikan. Mä en oikein ihan tarkaan tiedä, että mikä tämä paikka on, mutta hiano kuitenkin.










































































No kuvia tuli otettua reilusti enemmän kuin oli tarkoitus. Mutta kun vauhtiin pääsi, niin mikäs siinä... Taas vaihteeksi piti hankkia lisää koulutarvikkeita, kohta olisi parasta alkaa jo riittämään. Suuntasin nyt siis Japantowniin. Aivan mahtava paikka, sinne menen seuraavan kerran ottamaan kuvia ja seikkailen oikein ajan kanssa. Nyt en ehtinyt muuta kuin pyorähtää paikallisessa rautakaupassa ostamassa bambua kalligrafian kurssille kun pitikin jo palata läksyjen pariin. Muutaman kuvan kuitenkin räpsäsin taas kännykällä. Huomatkaa japaniksi olevat tiekyltit.











































Hauska kun yhdestä kaupungista löytyy koko maailma. Aivan ihanaa. On niin mukava tallustella katuja täällä ja vain todeta itselle, että mä olen ihan oikeasti täällä. Ja enkä vain käymässä. Täytyy kyllä (valitettavasti) sanoa, että ei ole edes yhtään koti-ikävä.