perjantai 31. elokuuta 2007

Lisaa kuvia

Elika nyt homma selkeni ja tassa tulee muutama maistiainen.

Tassa on mun hotelli huone ekana paiva, heittaydyin heti pitkakseni kun huoneeseen paasin.














Ja tassa pakollinen Cable Car














Chinatownin portti


















Makia, ja aika jyrkkia vaikka kuvat ei teekaan oikeutta














































Alcatraz














Merileijonat, vai oliko ne nyt mursuja...














Ja muutama hieno kuva Golden Gatesta










































Ja sitten viela kuva asuntolasta

Eka kuva

Nyt ma kokeilen samantien, etta kuinka taa kuvien laittaminen onnistuu. Tassa muutama kuva ensimmaisien paivien seikkailuista.

Lentokoneesta sai aika mahtavia kuvia, taa taitaa olla Kanadan rannikolta














Ja toisen kuvan lisaaminen ei sitten nyt onnistunutkaan... Mun taytyy vahan tutkia, laitan lajan kuvia sitten seuravan kerran.

Uniongelmia

Nyt on sitten on oma kone ja kaikkea. On oikein MacBook Pro, aika makee on vaikka en viela paljon ookaan ehtinyt leikkia talla. Mutta Skype toimii ainakin sekin tuli nyt testattua. Vaikka sydamesta ottikin kun maksoin, oli kylla aika hyva hinta Suomeen verrattuna, varsinkin kun sain viela opiskelija alen. Joten Suomessa ois sattunut enemman.

Ma oon nukkunut ihan tajuttoman huonosti, edellisena yona taisin saada 2 tuntia unta ja viime yona enintaan kolme. Joten hyvin menee... Ma nyt yritan tan paivan viela kituuttaa jos vaikka sitten nukuttais paremmin ensi yona.

San Franciscossa jatku helteet. Vaikka kyllakin tana aamuna kun lahdin tuonne International Orientation tilaisuuteen, tuuli sen verran kylmasti etta rupes kaduttamaan etta olin mennyt laittamaan paalle pelkastaan kesapoksyt ja tee-paidan. Mutta nyt kylla nayttaa, etta olis taas lammennyt sinne lahes +30, vaikka enhan ma kylla tieda, ma oon viettanyt viimeiset tunnit pistaen mun konetta jarjestykseen ja lataillut kaikkia tarkeita ohjelmia ja kivoja Widgetteja.

Viela noista hinnoista ja yms. Hinta taso taalla on kylla aika kiva. Vaikka arsyttaakin aina kun ostaa jotain ja sit se vero lisataankin vasta kassalla. Miks ei sita vois vaan laittaa suoraan siihen hinta lappuun. Kai se on vaan niin kiva tehda asiat vaikeimmalla tavalla. Mutta usein hinta ei huimaa sen veronkaan kanssa. Ruoka nyt on ehka eniten sellasella Suomen tasolla, varsinkin jos ostaa jotain vahankin erikoisempaa. Varmaan sais kaikkea roskaruokaa ja rasvapommeja tajuttoman halvalla, mutta enhan mina tietenkaan sellasia syo. Vaatteetkin on mun mielesta Suomen tasoa halvemmalla. Vaikka onhan taalla kylla sita valikoimaakin aika pajon enemman, halvasta okykalliiseen kun taalta loytyy kaikki aina Pradoja ja Chanelleja myoten. Enhan ma tietenkaan uskalla edes sisalle katsomaan etta minkalainen on hintataso, jos ne nyt edes paastaiskaan...

Shoppailua olen kylla valttanyt niin hyvin, etta ihan ihmeissani olen. Vaan kaikkea tarpeellista on tullut tahan mennessa hankittua, ei yhtaan vaatteita tai muuta kivaa pikku salaa. Mutta huomenna kylla aattelin vahan shoppailla... Reppu pitais hankkia kun oma jai Suomeen. Ja voishan sita jo jotain muutakin katsoa.

Taytyy kylla yrittaa laittaa tahan seuraavaksi ne skandinaaviset kirjaimet jotenkin fiksusti saataville, alkaa jo vahan itseakin arsyttaa...

keskiviikko 29. elokuuta 2007

Uusia tuttavuuksia

Helteet vaan jatkuu. Tanaan ma olin jo varautunut kesakeleihin enka raahannut pitkahihaista paitaa mukaan. Kun taalla on lamminta, niin on kylla tosi lamminta. Ma en ollut oikein hoksannut etta aurinkoa saa pilvien takaakin ja vasta tanaan huomasin, etta mahan oon aika ruskea. Ollaanhan nyt kuitenkin Kaliforniassa, ois se aika noloa tulla takas sellaisena albiinona kuin lahdin.

Mulla oli tanaan tapaaminen koululla mun ohjaajan kanssa. Mun portfoliot oli arvioitu ja ma sain niiden perusteella jattaa muutaman kurssin valiin. Hyva etta selvis nyt etta ei tartte turhaan istua sellaisilla tunneilla joiden aiheet on jo ennestaan tuttuja. Vielakin kylla mulla saattaa olla sellasia aineita jotka on tuttuja, mutta ohjaaja sanoi, etta voin sitten jutella opelle ja vaihtaa. Hieno homma.
Mun lukkari ei kylla nayta kovin kiireiselta. ti, ke ja pe on koulua 8.30-11.20 ja torstaina 8.30-14.30. JA maanantaina ei mitaan. Naa kaikki taalla kerto kauhu tarinoita kuinka tyomaara on ihan jarkyttava, mutta ei toi ainakaan musta silta vaikuta. Kun viela sanottiin etta jokaista 3 tuntia kohti on 6 tuntia itsenaista tyoskentelya. Vois se kylla olla enemmankin. Ja noilla tuntimaarilla ei tosta viikon tyomaarasta nyt mitaan niin huimaa tuu, ei mitaan en kummempaa kun oli lukiossa... Mutta ehka naa amerikkalaiset ei oikeesti oo tottunut siihen, etta koulussa pitaa tehda jotain. Vois hyvinkin selittaa.

Ja arvatkaapa mita, ma sain vihdoinkin myos sen opiskelijakortin eli sehan tarkoittaa... no, tietenkin etta kohta mulla oma kone. Jipii! Nyt isi on iloinen, paasee vihdoinkin skype-hairikoimaan. Ma kavin tanaan jo itseasiassa katsomassa ja tiedan nyt millaisen hankin. Sydamesta ottaa jo nyt pelkka ajatuskin siita etta sellainen klommo tulee tilille, mutta ei voi mitaan. Koneen ma kuulemma tarvitsen ja viela hyvan...

Ma oon saanut expertti-apua joten ma lahden huomenna luottavaisin mielin kone-ostoksille.

Nyt on alkanut jo myos tutustua enemman ihmisiin taalla. Eli illalla myohaan pollahti tanne mun kamppis, joka tuli aina Latviasta asti. Paljon en sen kanssa ehtinyt jutella, mutta vaikutti aika hiljaiselta, mutta kivalta tytolta. Paljon sita en ookaan sitten eilisen jalkeen nahnytkaan.
Taa on kylla todella kansainvalinen ymparisto. Eilen tutustuin myos taalla majailevaan norjalaistyttoon joka oli tosi kiva. Janna kun tuli heti sellainen olo, etta tuo tietaa mista mina tulen joten sen kanssa oli tosi helppo jutella. Suomi ja Norja kun nyt on aikalailla yks ja sama paikka taalta katsottuna.

Sit oli nuo Taiwanilaistytot. Ihmeellisia hopottajia. Kivoja mutta tosi erikoisia. Niilla on muuten kaikilla jo valmiiksi englantilaiset nimet joita ne kayttaa taalla. Outoa. On se kylla varmaan ihan kateva juttukin koska ma en ainakaan koskaan pystyis muistamaan tai lausumaan noita piu pauita.

Ja jopa yhteen amerikkalaiseenkin oon taalla ehtinyt tutustua. Vau, amerikkalaiset on aikamoinen harvinaisuus taalla pain. Se oli tuo poika joka auttoi mua noissa konejutuissa. Vaikutti olevan sellainen tietokonenortti, etta tietaa varmasti mita puhuu. Ja lupas lahtea huomenna mukaan hankkimaan sen koneen mulle.

Takalaiset ei tosiaan paljon tunnu tietavan/valittavan mista sita ollaan. Ne kysyy etta mistas sita ollaan ja sit ne on vaan, etta oh cool... Ei niilla varmasti oo aavistustakaan missa ihmeessa joku Suomi on. Tai sit se on oikeesti niille yks ja sama. Mutta maassa maan tavalla.

Ma oon ollut nyt tassa viime paivina vahan niin kuin vierotuksessa kaikista telkkareista ja sellaisista. Hotellissa ma kylla katoin telkkaria. Ja ma VIHAAN Usan tv:ta. Sita vois kuvitella, etta se ois hyva ku tulee paljon kaikki sarjoja mita Suomessa ei viela nayteta ja uusimpia kausia... Mutta katsomisesta vie taydellisesti kaiken ilon kaikki me mainostauot, joita on noin viiden minuutin valein. Ihan karseeta.
Ja vie kamalammaksi sen tekee ne mainokset, ne on kaikki ihan kun suoraan jostain ostos-tv:sta. Miten ne saakin niista niin karseita?! Mainoksiakin oikeastaan on vaan kahdenlaisia. Laake- ja vakuutusmainoksia. No, on siella valissa aina pari pikaruokala-spottiakin... Laakemainokset on melkein hupaisia. Aluksi kehotetaan ostamaan kun tuote on niin hyva ja elamasta tulee sitten paljon parempaa kun popsii niita pillereita. Mutta sitten lopuksi luetellaan ja kerrotaan nopeasti kaikki haittavaikutukset ja mahdolliset allergiset reaktio yms. Eli puolet mainosajasta menee siihen, etta kertovat mika kaikki voi menna pieleen jos ottaa kyseista laaketta...

tiistai 28. elokuuta 2007

Mutkia ja makia

Ma kun luulin, etta mulla oli maksimi maara tavaraa mukana, mutta taytyy kylla sanoa, etta taiwanilaistytot pisti paremmaks. 26 laukkua oli kuulemma se mihin oli saanut karsittua. Etta ehka, ne mun kaksi jattilaukkua ei sittenkaan ollut paha. Hyva mina.

Tanaan oli ehdottomasti natein paiva tahan mennessa. Heti aamusta paistoi aurinko. Sen nain kun painon paan ikkunaa vasten ja kurkin ylos taivaalle. Koska mun maisemathan ovat lahinna tuo metrin paassa ikkunasta oleva naapuritalon seina. Mutta kuitenkin, varmuuden vuoksi otin paivan seikkailuille mukaan kuitenkin hupparin, mutta tanaan ilmasto yllatti olemalla yllatykseton. Helletta pukkas kun ma kipuilin taas vaihteeksi ylos alas makia.

Aina kun ma luulen, etta nyt oon kylla saavuttanut San Franciscon maista korkeimman, loytyy kylla viela korkeampi. Autojen perat vaan kolisee kun ne laskeutuu alas teita pitkin. Tanaan ma hoidin taas pari pakollista turisti kohdetta pois alta. ensin suuntasin tuohon parin korttelin paahan Lombard Streetille katsomaan maailman (kai se on maailman, ei kai se nyt muuten olis niin ihmeellinen) mutkaisinta tieta. No, se oli mutkainen tie. Oon ma jannempiakin juttuja nahnyt. Esimerkiksi mun mielesta paljon mielenkiintoisempi ja jannempi nahtavyys oli mummeli joka ilmesestikin asui siina mutkaisen tien varrella. Oli niin valkoinen etta jattaa kylla jopa kalpeimman suomalaisenkin varjoonsa.

Sitten ma jatkoin seikkailua lahinna tassa asuntolan ymparistossa. Pacific Haights on alueen nimi ja aika hulpeita kamppia loytyy heti nurkan takaa. Olisi tamakin talo varmaan hulpea jos ei olisi dormi... Aluksi me lahinna suuntasin kohti Golden Gate Parkia, mutta sinne asti nyt ei kuitenkaan sandaaleissa lapsytella joten meninkin taas vaihteeksi rannalle kuvaamaan sita siltaa. Tuli upeita kuvia, vaikka nyt itse sanonkin. Vaikka oli muuten helteista ja pilvetonta, koko silta oli sellaisen sumun peitossa. Ihan outo juttu.

Jotenkin naita mittakaavoja taalla ei hoksaa ollenkaan. Niin kuin tuo Golden Gate. Joo, se on iso silta, mutta ma oon toistaseksi ollut kuitenkin vasta kilometrien paassa siita joten on vaikee kuvitella miten iso se sitten on ihan vieresta. Eika se ees oo pisin taalla. Oakland Bridge kaupungin toisella laidalla on ihan tajuttoma pitka. Ma en uskalla edes ruveta heittamaan mitaan arvauksia.
Ja kartaltakin on vaikea arvata etaisyyksia, juuri noiden tappo-makien takia. Yksi kortteli saattaakin todellisuudessa tarkoittaa korttelin verran kipuamista 45 asteen kulmassa olevaa tieta pitkin. Ja sanonta tosiaan pitaa paikkansa, amerikassa kaikki on suurempaa. Lentokentalla oli niin suuria rekkoja etta suomalainen omakoti talo olisi helposti mahtunut kyytiin.

Mulla on jo pari lemppari paikkaa taalla. Pier 39 on jotenkin tosi kiva vaikka se onkin sellainen turistirysa. Ma oonkin jo kayny siella pari kertaa. Se on sellanen laituri, jossa on kauppoja ja kaksikerroksinen karuselli. Sit siella on niita merileijonia, jotka kylla hais sen verran pahalle, etta kerran katselu riitti toistaiseksi.
Sitten taalla on kivoja pikku puistoja, jotka ma kavin tanaan katsomassa. Lafayette Park on ihan tossa vieressa ja se ihan maen huipulla joten sielta nakyy Alcatraz ja muutenkin tota lahtea. Sit siita vahan matkan paassa oli toinen puisto ilmeisestikin aika varakkaiden ihmisten aluella. Sekin oli kiva vaikka ei sielta kylla sita Golden Gatea nakynyt vaikka kuinka sanoivatkin. Mutta sielta nakyi tuonne SF:n keskustan aluelle eli oikeastaan koko San Franciscon yli. Koko ajan tulee vaan vastaan toinen toistaan hulpeampia maisemia, tekisi mieli vaan ottaa kuva joka mutkassa.

Kuvia ma oonkin jo ottanut toista sataa enka malta odottaa, etta paasen niita tanne laittamaan ja kaikille nayttamaan. Ma jopa tuossa asken itsekseni ajan kuluksi opin etta kuinka ma saan siirrettya kuvat kannykalta kameraan joten nyt mun ei edes tartte raahata sita kameraa joka paikkaan. Saa ne sielta varmaan muutenkin koneelle mutta nytpa tiedan ainakin yhden tavan.

Ja ai niin, viela yksi kertomus. Kun ma soin tanaan tuolla rannassa mun evaita katsellen sita Golden Gatea, sielta tuli sellainen rypas lintuja. Ma tietenkin heti ajattelin, etta hui hirvitys kun on jarkyttavan isoja lokkeja ja harkitsin jo paikan vaihtamista. Mutta sit kun ne tuli lahemmaks, ma huomasin etta eihan ne ollut lokkia nahnytkaan. Ne tais olla pelikaaneja. Tai jotain vastaavia. Mutta on aika janna kun nakee muitakin lintuja kaupunkiymparistossa kuin lokkeja, puluja ja variksia.

maanantai 27. elokuuta 2007

Ensimmainen viikko takana

Melkein on ensimmainen viikko takana taalla ja ymparisto alkaa olla jo aika tuttu.

Tanaan astuinkin sitten oikeastaan vasta koulu-maailmaan kun muutin tanne asuntolaan. Taa on tallainen vanha kartanotalo joka on muutettu asuntolaksi. Haisee hieman homeelle niin kun tuntuu vahan kaikki muukin taalla loyhkaavan... Toivottavasti ei iske kauheat allergiat.
Mulla onkin sittenkin 3 kamppista yhden sijaan. Viela ei ole aavistustakaan millaisia on kun eivat nama muut viela tanaan saapuneet tanne. Koko viikon on mahdollisuus muuttaa joten eikohan ne sielta jossakin vaiheessa ilmesty.

Viela en ole tehnyt mitaan kunnon turisti-juttu kuten ajellu cable carilla. Se taytyy viela jossakin vaiheessa tottakai kokeilla, mutta onhan tassa aikaa. Nyt ma olen tosiaan kavellyt paikasta toiseen ja valloitellut toinen toistaan hurjempia makia. Hyva puoli niissa on se, etta aina ylamaen jalkeen tulee alamaki. Joskus kylla alamaetkin on aika hurjia, onneksi taalla ei mee koskaan pakkasen puolelle ja kadut jaady...

Taalla on tosi erikoinen ilmasto. Ma en osaa yhtaan pukeutua oikein. Meri tuuli on aika vilpoisa, mutta kun aurinko paistaa, se lammittaakin kunnolla. Kertaakaan ei oo satanut vaikka aika pilvista onkin melkein koko ajan. Lampotilakin tuntuu vaihtelevan joka mutkassa ja maessa... Hankalaa.

Mulla oli pitka lista kaikista jutuista mita on tullut mieleen naina ekoina paivina, mutta enhan ma tietenkaan mitaan muista. Mutta ma kirjoittelen lisaa juttu nyt varmasti tiukempaan tahtiin kun taalla asuntolalla on naita koneita. Ja loppu viikosta pitaisi saada opiskelijakortti ja sitten ma suuntaan ostamaan oman koneen ja sitten niita tarinoita vasta alkaakin tulla. Ja kuvia. Niitten kanssa en jaksa nyt ruveta talla yleisella konella ruveta sahlailemaan joten sitten kun saan ne omalle koneelle on luvassa paljon hauskaa kuvien muodossa :)

perjantai 24. elokuuta 2007

San Franciscossa

Terkuja maailman toiselta puolelta!

Vihdoinkin loysin koneen aaren, josta valitettavasti puuttuu nama kriittiset kirjaimet.

Mutta kuitenkin, ensimmaiset paivat on kululunut lahinna paikkoja ihmetellen ja ihastellen. Hieno kaupunki on, ei ehka niin amerikkalainen kuin olisi voinut luulla. Muistuttaa ainakin minun mielesta jotenkin Barcelonaa.

Kursseille on nyt ilmottauduttu joten paljon ei viela ennen syyskuun alkua ei paljon koulu aiheista taalla tapahdu. Ensi viikon alussa on muutto asuntolaan ja sitten viikon lopulla info tilaisuuksia. Muuten lahinna seikkailen taalla ja katselen paikkoja.

Tanaan kuulin, etta taalla on kolme muutakin suomalaista, aika janna etta nainkin monta. Tapaan ne sitten infotilaisuudessa, ohjaaja lupasi esitella.

Kieli ei ainakaan viela ole ollut mikaan ongelma. Janna kun ohjaajakin puhuu niin kiinalaisittain, etta ei minun aksentti ja mongerrus ainakaan kovin paljon kummalisempaa ole... Kaikki taalla tuntuu puhuvan huonoa englantia, kai se on sitten se San Franciscon aksentti. Kiinalaisia taalla on paljon. Yhtena paivan kavelylla ei yli tuntiin nakynyt kuin kiinalaisia ja ei pahemmin englantiakaan kuulunut joten aloin jo vahan miettia, etta olikohan tullut kaveltya vahan liian pitkalle...

Nama maet taalla on ihan uskomattomia. Pohkeet on jo nyt ihan kipeat vaikka kuinka olen koittanut venytella aina iltasin. Mutta hyvaa hyotyliikuntaa on kavella niita ylos alas.

Kuvia olen ottanut paljon ja laitan niita sitten joskus paremmalla ajalla. Nyt musta tuntuu, etta koulu on menossa kiinni joten taytyy varmaan suunnata hotelille ja jatkaa tarinoita toisten! Tarkempia kertomuksia ja kuulumisia siis toisen kerran.

perjantai 17. elokuuta 2007

Kohta alkaa...

No niin, nyt sain laitettua pystyyn tällaisen blogin, jota tulen mahdollisuuksien mukaan päivittämään mahdollisimman usein, kuvilla höystettynä. Tarkoitus on siis pitää kaikki kiinnostuneet ajan tasalla minun seikkailuista maailman toisella puolella, eli San Franciscossa Kaliforniassa.

Matkaan lähden siis tiistaina 21.8.07 joten ensimmäisiä kuulumisia voikin odotella jo viikon sisällä jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan :)