Uusia tuttavuuksia

Helteet vaan jatkuu. Tanaan ma olin jo varautunut kesakeleihin enka raahannut pitkahihaista paitaa mukaan. Kun taalla on lamminta, niin on kylla tosi lamminta. Ma en ollut oikein hoksannut etta aurinkoa saa pilvien takaakin ja vasta tanaan huomasin, etta mahan oon aika ruskea. Ollaanhan nyt kuitenkin Kaliforniassa, ois se aika noloa tulla takas sellaisena albiinona kuin lahdin.

Mulla oli tanaan tapaaminen koululla mun ohjaajan kanssa. Mun portfoliot oli arvioitu ja ma sain niiden perusteella jattaa muutaman kurssin valiin. Hyva etta selvis nyt etta ei tartte turhaan istua sellaisilla tunneilla joiden aiheet on jo ennestaan tuttuja. Vielakin kylla mulla saattaa olla sellasia aineita jotka on tuttuja, mutta ohjaaja sanoi, etta voin sitten jutella opelle ja vaihtaa. Hieno homma.
Mun lukkari ei kylla nayta kovin kiireiselta. ti, ke ja pe on koulua 8.30-11.20 ja torstaina 8.30-14.30. JA maanantaina ei mitaan. Naa kaikki taalla kerto kauhu tarinoita kuinka tyomaara on ihan jarkyttava, mutta ei toi ainakaan musta silta vaikuta. Kun viela sanottiin etta jokaista 3 tuntia kohti on 6 tuntia itsenaista tyoskentelya. Vois se kylla olla enemmankin. Ja noilla tuntimaarilla ei tosta viikon tyomaarasta nyt mitaan niin huimaa tuu, ei mitaan en kummempaa kun oli lukiossa... Mutta ehka naa amerikkalaiset ei oikeesti oo tottunut siihen, etta koulussa pitaa tehda jotain. Vois hyvinkin selittaa.

Ja arvatkaapa mita, ma sain vihdoinkin myos sen opiskelijakortin eli sehan tarkoittaa... no, tietenkin etta kohta mulla oma kone. Jipii! Nyt isi on iloinen, paasee vihdoinkin skype-hairikoimaan. Ma kavin tanaan jo itseasiassa katsomassa ja tiedan nyt millaisen hankin. Sydamesta ottaa jo nyt pelkka ajatuskin siita etta sellainen klommo tulee tilille, mutta ei voi mitaan. Koneen ma kuulemma tarvitsen ja viela hyvan...

Ma oon saanut expertti-apua joten ma lahden huomenna luottavaisin mielin kone-ostoksille.

Nyt on alkanut jo myos tutustua enemman ihmisiin taalla. Eli illalla myohaan pollahti tanne mun kamppis, joka tuli aina Latviasta asti. Paljon en sen kanssa ehtinyt jutella, mutta vaikutti aika hiljaiselta, mutta kivalta tytolta. Paljon sita en ookaan sitten eilisen jalkeen nahnytkaan.
Taa on kylla todella kansainvalinen ymparisto. Eilen tutustuin myos taalla majailevaan norjalaistyttoon joka oli tosi kiva. Janna kun tuli heti sellainen olo, etta tuo tietaa mista mina tulen joten sen kanssa oli tosi helppo jutella. Suomi ja Norja kun nyt on aikalailla yks ja sama paikka taalta katsottuna.

Sit oli nuo Taiwanilaistytot. Ihmeellisia hopottajia. Kivoja mutta tosi erikoisia. Niilla on muuten kaikilla jo valmiiksi englantilaiset nimet joita ne kayttaa taalla. Outoa. On se kylla varmaan ihan kateva juttukin koska ma en ainakaan koskaan pystyis muistamaan tai lausumaan noita piu pauita.

Ja jopa yhteen amerikkalaiseenkin oon taalla ehtinyt tutustua. Vau, amerikkalaiset on aikamoinen harvinaisuus taalla pain. Se oli tuo poika joka auttoi mua noissa konejutuissa. Vaikutti olevan sellainen tietokonenortti, etta tietaa varmasti mita puhuu. Ja lupas lahtea huomenna mukaan hankkimaan sen koneen mulle.

Takalaiset ei tosiaan paljon tunnu tietavan/valittavan mista sita ollaan. Ne kysyy etta mistas sita ollaan ja sit ne on vaan, etta oh cool... Ei niilla varmasti oo aavistustakaan missa ihmeessa joku Suomi on. Tai sit se on oikeesti niille yks ja sama. Mutta maassa maan tavalla.

Ma oon ollut nyt tassa viime paivina vahan niin kuin vierotuksessa kaikista telkkareista ja sellaisista. Hotellissa ma kylla katoin telkkaria. Ja ma VIHAAN Usan tv:ta. Sita vois kuvitella, etta se ois hyva ku tulee paljon kaikki sarjoja mita Suomessa ei viela nayteta ja uusimpia kausia... Mutta katsomisesta vie taydellisesti kaiken ilon kaikki me mainostauot, joita on noin viiden minuutin valein. Ihan karseeta.
Ja vie kamalammaksi sen tekee ne mainokset, ne on kaikki ihan kun suoraan jostain ostos-tv:sta. Miten ne saakin niista niin karseita?! Mainoksiakin oikeastaan on vaan kahdenlaisia. Laake- ja vakuutusmainoksia. No, on siella valissa aina pari pikaruokala-spottiakin... Laakemainokset on melkein hupaisia. Aluksi kehotetaan ostamaan kun tuote on niin hyva ja elamasta tulee sitten paljon parempaa kun popsii niita pillereita. Mutta sitten lopuksi luetellaan ja kerrotaan nopeasti kaikki haittavaikutukset ja mahdolliset allergiset reaktio yms. Eli puolet mainosajasta menee siihen, etta kertovat mika kaikki voi menna pieleen jos ottaa kyseista laaketta...