tiistai 28. elokuuta 2007

Mutkia ja makia

Ma kun luulin, etta mulla oli maksimi maara tavaraa mukana, mutta taytyy kylla sanoa, etta taiwanilaistytot pisti paremmaks. 26 laukkua oli kuulemma se mihin oli saanut karsittua. Etta ehka, ne mun kaksi jattilaukkua ei sittenkaan ollut paha. Hyva mina.

Tanaan oli ehdottomasti natein paiva tahan mennessa. Heti aamusta paistoi aurinko. Sen nain kun painon paan ikkunaa vasten ja kurkin ylos taivaalle. Koska mun maisemathan ovat lahinna tuo metrin paassa ikkunasta oleva naapuritalon seina. Mutta kuitenkin, varmuuden vuoksi otin paivan seikkailuille mukaan kuitenkin hupparin, mutta tanaan ilmasto yllatti olemalla yllatykseton. Helletta pukkas kun ma kipuilin taas vaihteeksi ylos alas makia.

Aina kun ma luulen, etta nyt oon kylla saavuttanut San Franciscon maista korkeimman, loytyy kylla viela korkeampi. Autojen perat vaan kolisee kun ne laskeutuu alas teita pitkin. Tanaan ma hoidin taas pari pakollista turisti kohdetta pois alta. ensin suuntasin tuohon parin korttelin paahan Lombard Streetille katsomaan maailman (kai se on maailman, ei kai se nyt muuten olis niin ihmeellinen) mutkaisinta tieta. No, se oli mutkainen tie. Oon ma jannempiakin juttuja nahnyt. Esimerkiksi mun mielesta paljon mielenkiintoisempi ja jannempi nahtavyys oli mummeli joka ilmesestikin asui siina mutkaisen tien varrella. Oli niin valkoinen etta jattaa kylla jopa kalpeimman suomalaisenkin varjoonsa.

Sitten ma jatkoin seikkailua lahinna tassa asuntolan ymparistossa. Pacific Haights on alueen nimi ja aika hulpeita kamppia loytyy heti nurkan takaa. Olisi tamakin talo varmaan hulpea jos ei olisi dormi... Aluksi me lahinna suuntasin kohti Golden Gate Parkia, mutta sinne asti nyt ei kuitenkaan sandaaleissa lapsytella joten meninkin taas vaihteeksi rannalle kuvaamaan sita siltaa. Tuli upeita kuvia, vaikka nyt itse sanonkin. Vaikka oli muuten helteista ja pilvetonta, koko silta oli sellaisen sumun peitossa. Ihan outo juttu.

Jotenkin naita mittakaavoja taalla ei hoksaa ollenkaan. Niin kuin tuo Golden Gate. Joo, se on iso silta, mutta ma oon toistaseksi ollut kuitenkin vasta kilometrien paassa siita joten on vaikee kuvitella miten iso se sitten on ihan vieresta. Eika se ees oo pisin taalla. Oakland Bridge kaupungin toisella laidalla on ihan tajuttoma pitka. Ma en uskalla edes ruveta heittamaan mitaan arvauksia.
Ja kartaltakin on vaikea arvata etaisyyksia, juuri noiden tappo-makien takia. Yksi kortteli saattaakin todellisuudessa tarkoittaa korttelin verran kipuamista 45 asteen kulmassa olevaa tieta pitkin. Ja sanonta tosiaan pitaa paikkansa, amerikassa kaikki on suurempaa. Lentokentalla oli niin suuria rekkoja etta suomalainen omakoti talo olisi helposti mahtunut kyytiin.

Mulla on jo pari lemppari paikkaa taalla. Pier 39 on jotenkin tosi kiva vaikka se onkin sellainen turistirysa. Ma oonkin jo kayny siella pari kertaa. Se on sellanen laituri, jossa on kauppoja ja kaksikerroksinen karuselli. Sit siella on niita merileijonia, jotka kylla hais sen verran pahalle, etta kerran katselu riitti toistaiseksi.
Sitten taalla on kivoja pikku puistoja, jotka ma kavin tanaan katsomassa. Lafayette Park on ihan tossa vieressa ja se ihan maen huipulla joten sielta nakyy Alcatraz ja muutenkin tota lahtea. Sit siita vahan matkan paassa oli toinen puisto ilmeisestikin aika varakkaiden ihmisten aluella. Sekin oli kiva vaikka ei sielta kylla sita Golden Gatea nakynyt vaikka kuinka sanoivatkin. Mutta sielta nakyi tuonne SF:n keskustan aluelle eli oikeastaan koko San Franciscon yli. Koko ajan tulee vaan vastaan toinen toistaan hulpeampia maisemia, tekisi mieli vaan ottaa kuva joka mutkassa.

Kuvia ma oonkin jo ottanut toista sataa enka malta odottaa, etta paasen niita tanne laittamaan ja kaikille nayttamaan. Ma jopa tuossa asken itsekseni ajan kuluksi opin etta kuinka ma saan siirrettya kuvat kannykalta kameraan joten nyt mun ei edes tartte raahata sita kameraa joka paikkaan. Saa ne sielta varmaan muutenkin koneelle mutta nytpa tiedan ainakin yhden tavan.

Ja ai niin, viela yksi kertomus. Kun ma soin tanaan tuolla rannassa mun evaita katsellen sita Golden Gatea, sielta tuli sellainen rypas lintuja. Ma tietenkin heti ajattelin, etta hui hirvitys kun on jarkyttavan isoja lokkeja ja harkitsin jo paikan vaihtamista. Mutta sit kun ne tuli lahemmaks, ma huomasin etta eihan ne ollut lokkia nahnytkaan. Ne tais olla pelikaaneja. Tai jotain vastaavia. Mutta on aika janna kun nakee muitakin lintuja kaupunkiymparistossa kuin lokkeja, puluja ja variksia.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hei Sanna,
Olipa kiva lukea sun seikkailuistasi kaupungilla. Sä kirjoitat niin mukavan elävästi, että ihan kuin olisi itsekkin päässyt vähän kokemaan sun kanssasi kaupunkiseikkailua SF:ssä.
Kiva lukea lisää tarinoita vaikka niistä sun uusista kämppäkavereista ja opiskelun alkamisesta.
Terkuin mamma

Anonyymi kirjoitti...

Moi Sanna.

Minä kurkistan myös ekana, kun avaan koneen, että näkyykö uusia juttuja sielta kaukaa.
Lysti lukea, niinkuin mammakin sanoi.
Mummo